8/24/2012

Paranemiseen päin

Kun tulin sairaalasta kotiin en päässyt kunnolla edes sängystä ylös
ilman Nikon apua, en voinut tehdä mitään normaalisti
suihkussa tarvitsin tuolin sillä seisominen rupesi huimaamaan en pystynyt
edes seistä suorassa sillä vatsani oli niin kipeä.
Niko joutui myös pukemaan vaatteet ylleni, pesemään hiukseni, ja
laittamaan ruokaa. Jouduin myös herättämään Nikon yöllä auttamaan minut vessaan.
Muita kipulääkkeitä en saanut kuin mitä nyt apteekista ilman reseptiä voi hakea.
Onneksi minulla oli jo valmiiksi kotona 1000mg panadolia ja 800mg buranaa.
niitä sitten söin kolmesti päivässä eikä kipu silti helpottanut.
Nukkuminen oli tuskaa sillä en pystynyt kääntymään yhtään
vaan nukuin noin viikon selälläni liikahtamatta yhtään, ja niskani
oli niin kipeä että aamuisin pelkkä pään kääntäminen oli hankalaa.
nukkuminen oli tosi epämukavaa kun olin tottunut nukkua vatsalleni tai kyljelläni.
Ensimmäisen viikon nukuin vain muutamia tunteja yöllä ja sekin jo
alkoi haitata sillä olin niin väsynyt ettei voimat edes riittänyt kuntoutumiseen.

Näin 3 viikkoa leikkauksen jälkeen olen pikku hiljaa fyysisesti paranemassa leikkauksen jäljiltä,
Haava on alkanut umpeutua ja tikitkin ovat sulaneet paitsi pääte kohdista
jossa vielä sojottaa langat. Kipua en enää tunne ollessani vaan,
mutta liikaa liikkuessa vatsaan alkaa sattumaan.
Haava kohta on yhä arka ja turvonnut mutta ei enää yhtä kipeä kuin alussa.
Olen jo pystynyt käyttämään Legginsejä ja löysiä olohousuja ilman että
haavaan sattuu alussa kun en pystynyt pukemaan mitään housuja.


Nyt 3 viikkoa jälkeempäin siis leikkaus haava näyttää tältä,
Haava toki jatkuu vielä noin 5 cm housujen alapuolelle,
mutta onneksi ei navan yläpuolelle sillä niinkin joudutaan usein tekemään
jos lapsi on iso ja kohtu kovin korkealla.
Todella ohut ja siistin näköinen arpi tästä jää niinkuin hoitajanikin
jo sairaalassa totesi että tämä on siistein sektio haava jonka hän on
8 vuoden aikana nähnyt mutta mulle tehtiinkin jonkinnäköinen
kauneuskirurginen ommel tai niin ompeleva lääkäri ainakin sanoi.

4 kommenttia:

  1. Sanoks ne sulle/tiiätkö miks sulle tehtii tollain päin toi viilto. Mulla tektiin toistepäin ja ihan tonne alas, alushousujen rajan kohtaa.?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niinpäin se yleensä tehdäänkin mutta mulle sanottiin että pystyviilto tehdään jos kyseessä on hätäsektio ja lapsi on todella pieni, näin sen saa kuulemma nopeemmin ja hellävaraisemmin ulos. Toki toi taas sitten näkyy enempi rannalla tms. mut onneks toi on niin ohut jälki ja ajan myötä vähän vaalenee :)

      Poista
  2. Veljen avovaimolle tehtiin poikittainen viilto. Tyttö syntyi jo viikolla 26 ja painoa oli vähän päälle 800g. Ikävä kyllä muuten terve tyttö menehtyi virukseen 12 päivän ikäisenä.
    Myös tädilleni on tehty kolme hätäsektiota pystyviillolla. On aika karmea esitys kun on kolme kertaa vedetty auki ja kursittu kasaan mutta tuloksena kaksi tervettä lasta. Ensimmäinen menehtyi täysiaikaisena istukan repeämisen johdosta. Nuoremmat sisarukset syntyivät keskosina viikoilla 29 ja 31. Pian vietetään nuorimmaisen 18-vuotispäiviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa hurjalta! Varmasti on aikamoiset jäljet jäänyt noin monesta sektiosta ja vielä pysty että vaakasuunnassa. Minulle on jäänyt vain haalea jälki sektiosta. Toki arvethan muistuttavat eletystä elämästä ja sektiotapauksissa niistä ihanista pikkusista joista kaikki eivät välttämättä ole saaneet jäädä elämään kanssamme. Ihanaa kuulla että tädilläsi on vaikeuksista huolimatta nyt kaksi lasta <3

      Poista