8/17/2012

Kuvia

Tässä siis lupaamani kuvat sairaalasta saaduista kuvista
ja jalan ja käden jäljistä.
Sairaalasta saatujen paperien mukaan Tinjan mitat olivat

Paino 550g
Pituus 31cm
Päänympärys 21,4 cm
<3



Sairaalasta lähetetty Tinjasta otettu kuva <3
Äitin pieni lepää rauhassa <3
Tinjan käden jäljet, niin pienet verrattuna hammastikkuun.
Pieni tyttö pieni tutti noin 2x2 cm kokonen.



Pikku varpaat, pikku tutti.

Jalat verrattuna hammastikkuun,
noin 3cm mittaset pikku jalat <3



Tinjan tutti ja normaalikokoisen tuttipullon tutti osa
hieman on koko eroa.



Äidin käsi ja Tinjan käsi <3

Äidin käsi ja Tinjan jalat <3
Tinjan tutti ja normaali kokoinen tutti.


22 kommenttia:

  1. Anonyymi8/17/2012

    Otan osaa♥ Rakkaan ihmisen menytys on todella raskasta, sain todeta sen itse tänä vuonna. Pieni tyttöni kuoli 1.7 Vain 2 päivän ikäisenä... Oli sama oireyhtymä kuin teidän tytöllä.. ;(
    Voimia teille!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Otan osaa myös teidän tytön menetyksestä<3
      Molemmat olivat täällä vain 2 päivää
      mutta jättivät silti kovan ikävän jälkeensä
      ja suuren aukon sydämmeen<3

      Poista
    2. Saanko kysyä ohjattiinko teidän lisätutkimuksiin? Meille sanottiin että joitain
      tutkimuksia tehtäisiin kunhan ollaan ensin surusta selvitty jotta saataisiin tietää onko
      terveen lapsen saaminen koskaan tulevaisuudessa
      mahdollista, vai tuleeko joka lapsi saamaan
      gracilen.

      Poista
    3. Anonyymi8/18/2012

      Sanottiin että kun ollaan toivuttu, niin sitten tutkimuksiin..
      Toivottavasti saataisiin molemmat joskus terve lapsi..♥
      Kiitos osanotoista..♥ Voimia teille vielä!♥ (:

      Poista
    4. Meille jo tänään neuvolasta soitettiin ja kysyttiin ollaanko jo saatu aika. Toivottavasti saataisiin pian.
      Mitä nopeammin saisi epätietoisuuden pois sen parempi.
      Nyt vain odotellaan ja toivotaan parasta myös teille <3

      Poista
  2. Anonyymi8/17/2012

    Onko uusi lapsi suunnitteilla tulevaisuudessa? Ja onko isä sama?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole uutta suunnitteilla enhän
      ole vielä edes toipunut edellisestä.
      Joskus tulevaisuudessa haluan kyllä lapsen
      mutta ensin haluan selvyyden siitä voimmeko saada
      tervettä lasta geeniemme takia ja kyllä tietenkin
      isä on sama.

      Poista
  3. Anonyymi8/17/2012

    jaksamisii <3 Muista että et oo yksin toi on todella raskasta aikaa :( <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tämä todellakin on raskasta
      raskaampaa kun voi edes kuvitella.
      onneksi on ihmisiä jotka jaksaa kuunnella<3
      blogiin kirjoittaminen auttaa myös jaksamaan
      en tiedä mitä tekisin jos en voisi jakaa
      asioita muiden kanssa.

      Poista
  4. Voi kuinka pieni Tinja oli..
    Alkaa ihan itseänikin itkettämään.. :(
    Voimia! Toivottavasti voitte tulevaisuudessa saada terveitä lapsia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hän oli<3 sitä mekin toivomme vaikka ei se
      nyt ajankohtaista olekkaan mutta koska emme ole
      vielä päässeet tutkimuksiin pelko siitä ettei
      terveitä lapsia voi koskaan tulla kalvaa mieltä.. ;(

      Poista
  5. Anonyymi8/18/2012

    Kaverin kautta löysin lukemaan blogiasi, eikä kyllä kyyneliltä voi välttyä. Kovasti toivon voimia teille molemmille suuressa surussa. Toivottavasti vielä saatte oman vauvan syliinne ja saatte hänet pitää luonanne. <3

    VastaaPoista
  6. Anonyymi8/18/2012

    Paljon voimia teille kummallekin.
    Itse menetimme identtiset kaksospojat 2009 vuoden lopuksi/2010 vuoden aluksi. Kohtukuolema.
    Suru oli kamalaa, pojat olivat terveitä, mutta monta muuta asiaa meni pieleen ja kauan odotetut mussukat ovat enkeleinä taivaassa, sain itse tuon samaisen runon silloin osanottokorttiin, enkä silloin voinut lukea sitä sokeutumatta kyynelistä, ja edelleen sama runo saa kyyneleet nousemaan ja valumaan.

    -Suru ei koskaan häviä, se vain muuttaa muotoaan <3 -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kamala! ei ole sinullakaan helppoa ollut! Ei tätä surua ja tuskaa jonka lapsen menettäminen aiheuttaa voi edes sanoin kuvailla. Mäkin löysin tuon eilen yöllä ja kyyneliä
      oli vaikea pidätellä, myös kaikki osanotto kortit
      ja viestit mitä olen saanut on ollut vaikeaa
      luettavaa enkä ole vieläkään pystynyt edes kaikkia lukemaan sillä rupean heti itkemään niin paljon, ehkä vielä joku päivä pystyn lukemaan loputkin rupeamatta itkemään,toivon että joku päivä voin ajatella enkelityttöäni ja hymyillä<3 kaikes

      Poista
  7. Anonyymi8/20/2012

    ITKIN ! Osanotot. Ite kans olin osasto 42 ku olin raskaan ni pari viikkoo, samast syystä ku siekii eliei kasvanu :( onneks meil saatii pitkitettyy ja synty sit kiireellsel sektiol kotkas painoo 1682 g ja 44cm pitkä <3 koittakaa selvitä ! Ja selviittekii ! Voimia ! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi ei teilläkään kovin iso pikkunen ollut :)<3
      Yritetään selvitä kyllä tää tästä vielä joku päivä
      helpottuu <3 (luulisin)

      Poista
  8. Anonyymi8/22/2012

    Päädyin lukemaan surullista blogiasi... ja toden totta kyyneleet saivat valtansa, suuret osanotot teille <3 olet kuitenkin vielä nuori ja elämä edessä. Tämä on aina ja ikuisesti osa elämääsi mutta ajan kanssa helpottaa - eikä sinun tarvitse ikinä unohtaa <3 kovasti voimia ja jatkoa tulevaisuuteesi.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi9/04/2012

    Itku tuli :( Voimia todella paljon!

    VastaaPoista
  10. Anonyymi10/06/2012

    osan ottoni teidän suureen suruun:( <3 itellä on 3kk ikäinen tyttö ja tuntu niin pahalta ajatella että menettäisin hänet. En voi tietää miltä susta tuntuu, mutta voin vaan kuvitella sun tuskas.. Oikeesti toivon koko sydämestäni sulle voimia ja jaksamista!

    VastaaPoista
  11. löysin sattumalta blogisi ja jäin lukemaan.. olen niin kamalan pahoillani, suuren suuri osanotto teidän suruunne ♥ ihan sydäntä täällä riipaisee.. kauhea tuska itsellekkin tulee pelkästä ajatuksesta, mitä ihminen voikaan menettää.. :( itselläni kolme lasta, joista pienin vasta 5kk, jos heidät menettäisin, menettäisin myös itseni..

    Jaksamisia ja voimia ♥ ihan tekisi mieli halata ja rutistaa lujasti sinua!!!!!

    VastaaPoista
  12. Anonyymi1/10/2014

    osanottoni suruunne, meidänkin poika syntyi 3.8.2012 ja tyttö vuoden myöhemmin, ja tuota ylimmäistä kuvaa kun ei voi katsoa itkemättä. paha mieli tulee jo pelkästä ajatuksestakin että menettäisi lapset:/

    VastaaPoista